1860-luvulla harjun puita vaadittiin hakattavaksi turvallisuuden ja viihtyisyyden takia. Väitettiin, että metsä lisää tulipaloriskiä ja tarjoaa rosvoille lymyilypaikan. Siksi Harjukadun eteläpäätä hakattiin ja tilalle istutettiin koivuja. Harjua uhkasi myös hiekan otto, koska hiekkaa tarvittiin rakentamiseen. Harjua käytettiin myös puistona samoihin aikoihin. Aluetta kunnostettiin, metsää harvennettiin ja aluskasvillisuutta kitkettiin.
Harju on kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualuetta, sillä Harjulla on urheilukenttä ja pururatoja. Harjulla toimii myös kesäteatteri, joka aloitti näytökset vuonna 1963. Harjulla on myös Gummeruksenkadun päästä Vesilinnaa kohti johtavat kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan nimensä saaneet ”Neron portaat”. Portaat rakennettiin vuonna 1925, ja myös urheilukenttää rakennettiin samaan aikaan. Urheilukenttä valmistui vuonna 1926. Urheilukenttä sopii erinomaisesti sekä jalkapalloon että yleisurheiluun.
Vuonna 1953 rakennettiin Harjun päällä sijaitseva Vesilinnan yhdistetty vesitorni ja näköalatasanne, josta tuli vuonna 2000 suojelukohde. Ennen Vesilinnaa samalla paikalla oli puinen näköalatorni ja kivinen vesisäiliö. Vesilinnasta näkee joka puolelle kaupunkia, ja parhaita näkymiä ovat esimerkiksi Laajavuoren hyppyrimäki, Jyväskylän satama ja Harjun urheilukenttä. Näköalatasanne on auki Vesilinnassa sijaitsevan ravintola Vesilinna Restaurantin aukioloaikoina. Vesilinnassa sijaitsee myös Keski-Suomen luontomuseo, jossa on pysyvä näyttely nimeltään "Perintönä ympäristö", joka kertoo luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristönsuojelusta. Museossa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä, jotka liittyvät yleensä luonnon monimuotoisuuteen ja sen säilyttämiseen. Vesilinna on n. 35 metriä korkea, jos antenneja ei lasketa mukaan.
Lähteet:
https://www.jyu.fi/erillis/museo/luonto/vaiheet
http://www.jkl.fi/liikunta/ulkoliikuntapaikat/harjun_stadion
http://www.matkailu-opas.com/harju-jyvaskyla.html
http://www3.jkl.fi/taidemuseo/toiminta/aisticity/harju.htm